Radon asunnossa: mittaus, raja-arvot ja riskialueet
Kirjoittanut Lumi · Päivitetty: 16.6.2026 klo 0.00
Radon on hajuton sisäilman riski, joka korostuu alimmissa kerroksissa. Näin tunnistat riskin, mittaat ja tulkitset STUKin raja-arvot.
Tärkeää: Alimmissa ja maanvaraisissa kerroksissa radon voi ylittää rajan ilman oireita — mittaa ennen ostoa.
Radon on radioaktiivinen kaasu, joka nousee maaperästä sisäilmaan. Se on hajuton ja näkymätön, mutta pitkä altistus on terveysriski. Suomessa pitoisuudet vaihtelevat alueittain.
Mistä radon tulee
Radon kulkeutuu maaperästä rakennuksen alimpiin tiloihin. Riski on suurin maanvaraisissa ja alimmissa kerroksissa; ylemmissä kerrostaloasunnoissa pitoisuus on tyypillisesti matala.
Raja-arvot (STUK)
STUKin viitearvot: olemassa olevassa asunnossa toimenpideraja on 300 Bq/m³, ja uusi rakennus suunnitellaan niin, ettei radon ylitä 200 Bq/m³. WHO suosittaa alle 100 Bq/m³.
Mediaani vaihtelee kunnittain — pääkaupunkiseudulla noin 100 Bq/m³, korkeammilla alueilla selvästi enemmän.
Miten mittaat ja toimit
Radon mitataan purkilla vähintään kaksi kuukautta (suositus kolme) syyskuun ja toukokuun välillä. Jos arvo ylittää rajan, korjaus (tiivistys tai radonimuri) on yleensä tehokas. Lumi näyttää kunnan mediaanin osoitteella.
Usein kysytyt kysymykset
- Onko radon vaarallista kerrostalossa?
- Ylemmissä kerroksissa pitoisuus on yleensä matala; riski koskee lähinnä alimpia ja maanvaraisia tiloja.
- Mikä on radonin toimenpideraja?
- Olemassa olevassa asunnossa 300 Bq/m³ (STUK); uusi suunnitellaan alle 200 Bq/m³, ja WHO suosittaa alle 100.
- Miten radon mitataan?
- Radonpurkilla vähintään kahden, mieluiten kolmen kuukauden mittauksella syys–toukokuussa.
Lähteet
Lue myös
Tämä opas on yleistä tietoa, ei henkilökohtaista neuvontaa. Tarkista summat ja säädökset virallisista lähteistä.